Moikka kaikille! Tänään on maanantai 5. päivä joulukuuta, ja tänään puhutaan vähän eläimistä. Mä itse olen siis aina oikeastaan ollut tekemisissä eläinten kanssa, ihan pienestä pitäen (vaikka meillä kotona ei ole montaa vuotta vielä ollut eläimiä), joten ne on tosi iso osa mun elämää ja rakastan eläimiä.
Meillä kotona on siis kaksi kissaa, jos joku sitä vielä ei tiennyt :D sen lisäksi olen touhuillut paljon koirien kanssa, kun kavereilla, sukulaisilla ja muilla tutuilla on ollut koiria. Ratsastusta olen harrastanut pian 8 vuotta säännöllisesti (ennen sitäkin tuli käytyä joskus harvoin talutusratsastuksissa yms.) joten hevosten kanssa olen myös tullut tutuksi, ja myös lehmien, koska kummeillani ja heidän perheellään on lehmiä. Sen sijaan jyrsijöiden ja muiden pieneläinten kanssa olen ollut yllättävän vähän tekemisissä, joka on sinänsä harmi, koska nekin ovat ihania :) olen halunnut omaa kania ties kuinka kauan, mutta ennen kuin muutan omilleni, en voi sellaista hankkia, kun pikkuveljeni on pahasti allerginen heinälle. Lisäksi mulla ei riittäisi mitenkään aika hoitaa sitä, ja kun meillä on kotona nuo kaksi kissaa (oikeastaan yksi lammas ja yksi apina :D), joiden hoidosta tulee myös silloin tällöin vähän tappelua... :D ei siis siitä, kuka saa hoitaa niitä, vaan siitä, että kuka joutuu puhdistamaan kissanhiekkalaatikot, antamaan ruuat tai laittamaan Ilonalle muikkuja.
Eläimissä on tietysti myös huonoja puolia. Ne joskus sotkee, tekee tarpeitaan vääriin paikkoihin (kokemusta on...), rikkoo tavaroita, aiheuttaa huolta niiden tempuilla, ja muuta vastaavaa. Mutta silti ne on niin rakkaita. Perjantaina oli pakko ratsastustunnin jälkeen ottaa Eemeli syliin, pitää sitä siinä tosi kauan, ja sanoa, että "olet rakas ja tärkeä meille, vaikka me joskus sulle huudetaankin. Vaikka oot välillä ärsyttävä, oot silti meille tosi rakas poika. Mä rakastan sua." Ilona ei suostunut tulemaan syliin, mutta sanoin sille suurinpiirtein samat sanat. Eihän eläimet välttämättä ymmärrä sanoja, mutta kyllä siinä itse meinasin herkistyä. On tullut viime aikona vähän sysättyä kissoja kauemmas, ja ne on jääneet vähän vähälle huomiolle. Samoin ihmiset. Jos rakastat jotakin, sano se, ennen kuin on liian myöhäistä. <3
On ehkä maailman paras tunne, kun makaat sohvalla tai omassa lämpimässä sängyssä, ja sun oma rakas karvapallo tulee siihen viereen/päälle kehräämään. Aijaijai! <3
On ihan kamalaa, kun oma lemmikki sairastuu. Muistan, kun muutama vuosi sitten Ilona leikattiin, ja viikko sen jälkeen se ei syönyt tai juonut lähes mitään, oli tosi säikky, oksenteli jatkuvasti ja loppuvaiheessa jopa verta, se oli silminnähden sairas. Pelotti joka aamu nousta ylös, koska pelkäsin, ettei Ilona herää enää. Olin tosi peloissani ja surullinen. Muistan, kun lopulta Ilona vietiin yhtenä iltana uudestaan lääkäriin, ja tuttavaperheemme tyttö ja hänen kaverinsa tulivat meille siksi aikaa, kun aikuiset lähtivät käyttämään Ilonaa. Muistan, kun itkin koko sen ajan ihan hysteerisenä, enkä pystynyt tekemään mitään. Pelkäsin, ettei Ilona selviä. Mutta tämä meidän neiti oli taistelija, ja selvisi. Sen leikkaushaava oli vain tulehtunut. Mun kissat on pelkkää lovee <3
 |
| ROOOAAARRRR! Ilona on leijona.. eiku :D |
 |
| Eemeli on hassu :D |
Vastaus siis otsikon kysymykseen; kyllä mä tykkään. ❤ ❤ ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita, mutta mieti kaksi kertaa, haluaisitko itse saada samanlaista palautetta. Huomioithan myös sen, että kommentit näkyvät vasta hyväksynnän jälkeen.