2.11.2017

AJATUKSIA MENNEESTÄ SYKSYSTÄ

Moi taas!

Niin se vaan tuli talvi tännekin. Blogin puolella on ollut viimeiset pari kuukautta hiljaiseloa, mutta nyt aion taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja saada jotain elämää blogiinkin!

Teen myöhemmin ihan perusteellisen life updaten, mutta ajattelin kertoa nyt pintaraapaisun verran viimeaikaisia kuulumisiani. Muistakaahan myös blogin ig-tili, @momentofbeautyblogi, siellä ilmoittelen aina uusista postauksista ja muista blogijutuista, joten kannattaa laittaa seurantaan jos yhtään kiinnostaa.
Mutta niihin kuulumisiin. Eka jakso mulla meni koulussa tosi hyvin. Ei ollut ylimääräistä stressiä, liikaa hommia tai ihmissuhteissakaan sen suurempia ylä- tai alamäkiä. Syyskuun lopussa oli myös se kauan odottamani Turkin-reissu, joka onnistui lähes täydellisesti. Ainoat miinukset olivat se, kun mulla oli tosi paha flunssa päällä juuri tuolloin, loman puolivälissä todettiin korvatulehdus ja loppuloman vedinkin sitten kahta lääkettä kahdesti päivässä. Silti oli kyllä upea reissu! Kuvia tuli otettua harmillisen vähän, mutta onnistuimmat otokset esittelen teille kyllä jossain vaiheessa.

Mainostenjaon kanssa on mennyt ihan hyvin, palkka on ollut vähän parempi nyt kuin ennen ja hommaa on ollut aika sopivasti. Olen kuitenkin lopettamassa työn, tällä hetkellä irtisanomisajalla ja viimeinen työpäivä on ensi keskiviikkona. Olisin mielelläni työtä jatkanut, mutta talvipakkasilla ei ole kuin omat jalat käytössä ja lähes 500 talouden mainoksia on liian työlästä jakaa jalkaisin. Kylmyys myös häiritsee työntekoa. Luultavasti alan etsiä uusia töitä viimeistään alkuvuodesta.


Mieliala oli alkusyksystä tosi hyvä, energiaa riitti, nukuin hyvin ja jaksoin opiskella. Toisen jakson alettua muhun iski jonkinlainen syysmasennus. Päiväni olivat pelkkää koulussa istumista ja kotona kuulokkeet korvilla makaamista, syömistä ja nukkumista. Mielialat oli tosi alhaiset, koulu ei kiinnostanut ollenkaan ja pienetkin hommat tuottivat suurta päänvaivaa.
Tällä hetkellä mielialat ovat ihan toista luokkaa kuin silloin. Koko ajan olen tosi iloinen, hymyileväinen, mikään ei tunnu enää ylitsepääsemättömältä ja tuntuu jopa siltä, että elämä on saanut ihan uuden suunnan. Sille on hyvä syy.

Olen tässä viimeisen kuukauden aikana tutustunut ihmiseen, joka on saanut mun pään ihan sekaisin. Hyvässä mielessä siis. Yömyöhään valvominen, asioiden unohtelu, sanakokeissa epäonnistuminen tai tuntien mittainen snäppäily on todellakin ollut tämän kaiken arvoista. Enempää en vielä halua paljastaa, mutta sen voin sanoa, että tämä on jonkun tosi suuren alku.

Isoja juttuja on tulossa.