Heips! Tänään on tiistai ja tämän päivän aihe on niinkin yksinkertainen, että kerron teille, mitä normaalisti teen tiistaisin. Jokainen päivähän on erilainen, eikä mulla ole mitään tiettyä vuorokausirytmiä, mutta suunnilleen mitä tykkään puuhailla ja mitä hommia on tehtävänä, vaikka ne eivät houkuttelisikaan. Mennään vaan aiheeseen!
7.00
vielä viisi minuuttia... vielä kaksi.. vielä yksi.. hui hitto, kello on kohta puoli, pakko nousta pukemaan, että ehdin venäjän tunnille ajoissa. Joka aamu on yhtä kilpailua minuuttien kanssa, että ehtiikö eli ei. Vaatteet päälle, kirjat reppuun, nopea katsahdus peiliin ja eikun menoksi.
7.30
Kilpajuoksu minuutteja vastaan alkaa. Kuulokkeet korville ja ei kun matkaan. Joskus ei tule kiire, yleensä tulee. Puhelimen vilkuilu matkalla noin 2 minuutin välein, että pystyn kiihdyttämään tahtia tarpeen tullen. Puolessa välissä matkaa jalka kramppaa, kengännauha auki, se ja se moniste/kirja jäi kotiin, lunta tulee vaakatasossa naamaan ja vastatuuli on niin kova, että ylämäen nouseminen tuntuu kuolemalta, mutta pakko. Pakko ehtiä kouluun. Myöhästelyt jäi yläasteelle, ja lukiossa tullaan ajallaan.
8.00
Kouluun ehditty ja matkasta selvitty ehjin nahoin (ainakin melkein). Katseet kohti ruokatuntia. Tunnilla yritän pysyä hereillä ja saada jotain irti, mutta onneksi se puhelin ei sentään jäänyt kotiin.
11.20
Syömään. Vihdoin, ei niistä matikan jutuista ymmärtänyt taas mitään. Kaikenmaailman kateetit, hypotenuusat ja mittakaavat saa mun pään sekaisin jo ennen kuin avaan kirjan. Puolessa sekunnissa olen jo ruokajonossa odottamassa syömään pääsyä ja mun sydän itkee onnesta. Tai mahalaukku. Ihanaa saada vihdoin ruokaa. aamulla en tietenkään ehtinyt syödä mitään, ja eilinen iltapalakin jäi välistä.. Tunnen kiitollisuutta.
11.50
Kolmioiden pyörittely ja muiden matemaattisten ongelmien ratkominen jatkukoon. Hyvästi elämä. Ei sillä, että mulla sitä koskaan olisi ollutkaan :)
15.35
Vihdoin koulupäivä ohi ja eikun vaan taas sama lumiseikkailu ulkona, kuin aamulla. Erotuksena vain se, ettei enää ole kiire. Kuitenkin se kotimatka meinaa taittua lähes aina nopeammin, kuin sama matka koululle päin.. mistähän johtuu? Koulu on vienyt mun mielenterveyden.
17.00
Pianotunti alkakoon. Hyvä huomata siinä vaiheessa, että toinen kappale jäi taas kokonaan harjoittelematta. Ja entäs se des-duuri? En oo kuullutkaan. Ja huomaan sitten, että kynnet ovat kasvaneet viimeisen viikon aikana tyyliin yhtä pitkiksi kuin mun korkkareiden korot, joten varmaan taas ope on innoissaan. Hihhiiiii :)
17.45
Noh, eihän se nyt kehuttavasti mennyt, mutta paremmin kuin odotin. Kynsistä ei tullut ollenkaan saarnaa, eikä se edes kysynyt koko des-duuria. Jihuu! Tuli oikeasti pitkästä aikaa tosi hyvä fiilis, sellainen ahaa!-elämys. Ehkä se motivaatio alkaa taas palata! (tai sitten ei...)
18.00
Kotona ja eikun syömään äidin tekemää kinkku-salamikiusausta. Nautin. Tuntuu samalta kuin viime vuonna, kun rakastuin. Koko päivän on pitänyt vain mennä ja tulla paikasta toiseen, ja nyt saa vain olla ja istua perseensä päällä. Vielä kun ois jotain hyvää musiikkia niin ois ihan unelma.
19.00
Huoneesta kerätty vaatteet lattialta, koneellinen pyykkiä pesty ja seuraavat kaksi tulossa. Sillä aikaa voikin tehdä (yrittää tehdä) läksyt. Eikääää... en mä osaa näitä! Mitä hittoa? Nojoo, antaa olla. Ehkä katon näitä huomenna jollain välkällä jos ehdin. Sitten vaan Youtube-putki päälle. Tulee naurettua enemmän kuin koko viime viikolla. Jake💖
21.00
Voisi pikkuhiljaa vaikka mennä suihkuun, ennen kuin äiti taas hermostuu. Kirjojen pakkaaminen voisi myös olla hyvä homma, että aamulla edes se olisi valmiina. Noh, siinä voi taas arvata miten käy, kun vahingossa erehtyy menemään koneelle..
22.00
Nyt suihkuun, kirjat vihdoinkin sinne reppuun ja voisihan sitä vähän katsoa vaikka huomisen vaatteitakin. Vähän vielä iltapalaa ennen suihkuun menoa ja sitten olisikin päivän hommat melko pitkälti pulkassa. Paitsi hetkinen, en oo pelannut koko päivänä HayDay:tä.. siinä sitten meneekin ne seuraavat puolitoista tuntia.
23.30
Nyt pitää oikeasti alkaa nukkumaan. Aamulla palan helvetissä jos en saa nyt kunnolla unta ja taas kaikki menee koulussa yli hilseen. Puhelin laturiin ja tabletti kiinni. Paitsi että siellä taitaa vielä äänestä päätellen olla joku karvainen nelijalkainen otus oven takana. Taas kunnon liikuntasuoritus kun on tultava parvisängystä alas, ja heti sen jälkeen kiivettävä vielä sinne takaisin. Joo, nyt loppu. Pää tyynyyn ja kauniita unia.
ja seuraavana aamuna...
6.50
Miks mä heräsin tähän aikaan? Kello on varmaan vielä jotain kolme. Mä voin nukkua vielä monta tuntia. Eiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii... se on kohta seittemän. En nauti. Oispa torstai ja puoli kympin aamu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita, mutta mieti kaksi kertaa, haluaisitko itse saada samanlaista palautetta. Huomioithan myös sen, että kommentit näkyvät vasta hyväksynnän jälkeen.