30.3.2016

Mä tykkään susta..

...ja kovasti tykkäänkin. Olen siis ihan lähtemättömän ihastunut tällä hetkellä, varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ihastuminen on samalla tosi raastava ja ahdistava tunne, mutta mulle se ainakin antaa energiaa ja saa hymyn väkisin huulille.

Koulussa en pysty keskittymään enää opiskeluun, vaan pelkästään siihen, näänkö kenties ihastukseni ensi välkällä edes vilaukselta, tai miettimään, mihinköhän hän mahdollisesti istuu huomenna luokassa. Olisikohan mahdollista, että kotitaloustunnilla opettaja päättäisi vaihtaa pöytäryhmiä ja joutuisin ihastukseni kanssa samaan? Perhoset lentelevät vatsassa ja jos edes kuvittelen suudelman hänen kanssaan, jalat meinaavat lähteä alta

Kun nään hänen hymyilevän, itsellänikin nousee väkisin suupielet ylöspäin. Ne iloiset silmät saa mut aina iloiseksi. Kun hän ei ole koulussa tai en näe häntä, mietin, missä hän mahtaa olla, ja onkohan hänellä kaikki hyvin. Kun kuulen sattumalta jonkin rakkauslaulun, on mahdotonta olla yhdistämättä sitä häneen. Kun hän katsoo muhun, edes puolikkaan sekunnin ajan, tuntuu että mun sydän pysähtyy. Onkohan mun hiukset hyvin? Onkohan mun ripsari levinnyt? Repsottaakohan mun paidan helma? Onkohan mun hampaisiin jäänyt ruokaa syönnin jäljiltä? En kai vaan haise hieltä? En kai vaan tiputtanut lihakastiketta päälleni ruokalassa? Näitä asioita varmasti jokainen on joskus kelannut, kun on ollut ihastunut.

Ennen inhosin koulua, mutta nykyään rakastan sitä. En opiskelun takia, en tykkää kirjoista tai tehtävistä yhtään, en vaikka saan melkein joka kokeesta kiitettävän. Vaan siksi, että nään siellä hänet. Ihastukseni. Henkilön, jolle en ole koskaan puhunut mitään. Jonka kanssa ei koskaan olla vaihdettu sanaakaan. Tiedän hänestä vain hänen nimensä, millä luokalla hän on, miltä hän näyttää ja miltä hänen puheensa kuulostaa. Ja silmien värin. Silti olen jostain syystä ihastunut juuri häneen.♥

Ihastuneena lähes aina miettii sitä, tunteekohan se ihastukseni kohde samoin itseäni kohtaan.
Tuntuu niin käsittämättömän vaikealta arvioida, mitkä "merkit" osoittaisivat hänen mahdollista kiinnostustaan. Jokainen katsekontakti ja muu samantapainen ele on helppo tulkita kiinnostukseksi, vaikka siitä ei olisikaan kyse. Kaikki sen varmasti joskus ovat kuulleet tai lukeneet jostain, että "jos haluat tietää, tykkääkö sun ihastus susta, sun pitää kysyä siltä." No, juurikin niin. Ainoa pomminvarma tapa saada tietää, onko hänelläkin tunteita sua kohtaan, on kysyä sitä suoraan häneltä itseltään. Mutta kun se on niin kamalan vaikeaa ja pelottavaa. Mitä jos hän ei olekaan ihastunut muhun? Jos olenkin vain kuvitellut kaiken.

Oikeastaan tykkääminen ja ihastuminen ei edes oo loppupeleissä kovin paha juttu. Jos tyyppi on yhtään aikuismainen ja kypsä, se ei rupea pilkkaamaan tai haukkumaan sua kavereilleen, jos kerrot sille ihastumisestasi. Vaikka tyyppi ei tuntisi samoin, se on varmasti hänelle ihan ok. Varmaan hän on vaan imarreltu ja iloinen saamastaan huomiosta. Ja ihastumisia tulee aina uusia, ne kestää jonkun aikaa, loppuu itsestään tai sitten muuttuu hyvällä tuurilla seurusteluksi. Ihastuminen on ihan kivaa.

Voi olla aika ahdistavaa ihastua ihmiseen, jota ei tunne ollenkaan. Niinkuin minä olen. Olisi ihanaa tutustua häneen, mutta kun ei vaan tiedä miten, Koulussa ei huvita mennä vaan yhtäkkiä juttelemaan hänelle, kun hän on kavereidensa seurassa ja joutuisimme molemmat naurunalaisiksi. En edes saisi sanottua muuta kuin moi. En kehtaa pyytää häntä facebookissa kaveriksi, koska en ole varma onko se hänen oikea profiilinsa, ja mitäköhän hänen kaverinsa ajattelisivat.

Hyvä keino yrittää tutustua on esim. mennä juttelemaan ensimmäisenä koulupäivänä uudessa koulussa, ja kysyä, missä matikanluokka on. Jos poika on hyvä matematiikassa, voit pyytää häntä auttamaan yhtälöissä tai opettamaan sinulle, miten lasketaan suoran kulmakerroin. Voit myös pyytää häntä vaikkapa kahville koulun jälkeen, ja jos paikka on hänelle entuudestaan tuttu, voit pyytää häntä suosittelemaan jotain. Voit myös kysyä, lähtisikö hän kanssasi illalla katsomaan uusimman Bondin leffateatteriin tai vaikka pizzalle. Jos hän suostuu, hän on melko varmasti ainakin vähän kiinnostunut.


On ihanaa olla ihastunut. Tämä viimeisin ihastuminen on muuttanut mun käyttäytymistä ihan TODELLA paljon, ihan viikossa parissa, koska en haluaisi mitään muuta, kuin tämän ihanan ihmisen ja hänen huomionsa.


  • en enää voi mennä kouluun ilman meikkiä. EN VAAN VOI.
  • puhdistan kasvot joka aamu ja ilta, ja käytän yhteensä kolmea eri ihonhoitotuotetta kasvoilleni kahdesti päivässä. Ennen laiminlöin ihonpuhdistuksen täysin, enkä jaksanut panostaa. Enhän halua että hän ajattelee mun olevan hirveä finninaama, joka ei pidä ihostaan huolta!
  • harjaan hampaat JOKA aamu ja JOKA ilta. Mikään ei olisi nolompaa, kuin pussata ihastuksen kanssa TAI edes puhua tälle, kun hengitys haisee. Ajatus ei varmaankaan olisi kovin mieluinen vastapuolenkaan mielestä. Valkoisella hymyllä on myös helppo hurmata.
  • panostan pukeutumiseen, ja haluan näyttää hyvältä ihastukseni silmissä. En enää käytä samoja housuja viikkoa putkeen, vaikka "ne ovat vielä ihan puhtaat". Haluan näyttää ihastukselleni parhaimman version itsestäni.
  • käytän mietoa hajuvettä. Haluan tuoksua hyvältä (koska hänkin tuoksuu, ja joo olen haistellut:D), mutta en kuitenkaan aiheuttaa hänelle astmakohtausta suihkuttelemalla puoli pulloa parfyymiä aamuisin. 
  • pidän huoneeni siistinä. Mikään ei olisi niin noloa, kuin se, että ihan yhtäkkiä ihastukseni tulisi meille sattumalta kylään ja näkisi mun likaiset alusvaatteet ja koulukirjat sekaisin mun huoneen lattialla. EI.
  • käyttäydyn ihan omituisesti. Punastelen, kun hän on viiden metrin etäisyydellä, ja tiputtelen asioita käsistäni, kun hän sattuu katsomaan mua silmiin.  En voi olla hymyilemättä, kun hän on näköpiirissä. Toivottavasti hän ei ajattele mun olevan sekaisin päästäni, kun aina hänen osuessaan näkökenttääni alan käyttäytyä ihan oudosti :D
Sitä se ihastuminen teettää. Se on samalla kamalaa, mutta samalla maailman paras tunne. Mikään ei olisi niin ihanaa, kuin päästä lähelle kyseistä ihmistä, ottaa hänestä kiinni, painaa päänsä hänen syliinsä, halata pitkään, tarttua häntä kädestä kiinni ja suudella pitkään.♥







Mitä ajatuksia teillä on ihastumisesta? Ootteko itse ihastuneita? Onko kenelläkään kokemuksia, joista haluaisit avautua? Vai herättikö teksti mitään ajatuksia? :)

9 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitat ja ihanan erilainen postaus!:-) Lupaava uusi blogi!

    VastaaPoista
  2. Ai vitsi, sä kirjoitat tosi kivasti! Selasin sun blogin muitakin postauksia ja pakko kyllä sanoa, että sulla on oikein kiva ja kehityskelpoinen bloginalku! Kuvat voisi ehkä olla hieman isompia ja ilman reunoja niin niitä olisi kivempi katsoa, mutta kyllähän ne noinkin menee varsinkin, kun teksti on ilmeisesti pääosassa tässä sun blogissa.

    http://writtenbyneea.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oon yrittänyt noita reunoja poistaa mutta en vaan tiedä, miten ne saisi kokonaan pois.. ja joo, pitääkin kiinnittää kuvien kokoon jatkossa enemmän huomiota :)
      kiitos palautteesta!

      Poista
  3. Tää oli niin ihana postaus! Tosi söpöä. Sulla on kiva kirjoitustyyli :) liityn lukijaksi.

    http://turkoosivadelma.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii kiitti sulle! kävin tsekkaamassa sunkin blogin ja liityin takasin :)

      Poista
  4. Feel u! Mä olin ihan tuhottoman ihastunut nykyiseen poikaystävääni KOKO lukion 2 luokan. Hän oli vuotta ylemmällä, joten ei toivoakaan, että oltaisiin samoilla kursseilla oltu.. :D Iskin häneen silmäni käytävällä. Pitkään vaan kattelin ja kuolailin :D Ah sitä kutkuttavaa tunnetta♥ Ei siis tunnettu, ei oltu vaihdettu sanaakaan, ei mitään! Kuitenkin olin ihastunut. Hassua, miten täysin tuntemattomaan voi olla niin kusessa :D

    Lopulta rohkaistuin, pyysin häntä fb.ssä kaveriksi, ja menin juttelemaan ihan perus "moi mitä kuuluu" fraasilla. Juteltiin oikeesti tooooosi pitkään ennenkuin mitään romanttista tapahtui. Pari kertaa mun treffipyynnöt tyrmättiin, mutta en voinut itselleni mitään, vaan jatkoin juttelua (vaiko ahdistelua? o.o). Kokoajan olin ihan silmittömän ihastunut, ja no tässä sitä ollaan seurustelusuhteessa :D

    Pyydä rohkeasti kaveriksi, tai mee juttelemaan livenä! Toki ensin helpompi jutella fb.ssä ja sitten livenä :) Äläkä lannistu, vaikka et heti saisi vastakaikua, en mäkään saanut. En lähellekään heti! :D Mulle sanottiin monta kertaa että "Anna jo olla", mutta ei vaan pystynyt. Eikä kyllä ois kannattanutkaan luovuttaa♥

    Ihastuminen on ihana tunne♥ Ja joo kummasti se koulunkäyntikin maistuu silloin paremmin ;) Mä menin aina ihan huippufiiliksillä kouluun!

    Sulla on ihana blogi, ja liityn lukijaksi!<3 oho saitpas sä maratoonikommentit :'D http://anskisss.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että teillä kävi hyvin!:) oon pari kertaa jo laittanut facebookissa kaveripyynnön mut oon aina sitten peruuttanut sen, koska on vaa alkanut pelottaa, haha :D mutta juu, vissiin syksyllä ollaan samaan lukioon menossa ykköselle joten jos viimeistään sitte uskaltaisin pojan juttusille, jos ei sitä ennen mitään tapahdu:) houkuttais jo nyt ottaa yhteyttä vaikka fbssä mut ei vielä taida rohkeus riitä :D noh, katsotaan nyt, eiköhän se tästä kohta ala selvitä missä mennään ;)

      Poista
    2. Kiva, että teillä kävi hyvin!:) oon pari kertaa jo laittanut facebookissa kaveripyynnön mut oon aina sitten peruuttanut sen, koska on vaa alkanut pelottaa, haha :D mutta juu, vissiin syksyllä ollaan samaan lukioon menossa ykköselle joten jos viimeistään sitte uskaltaisin pojan juttusille, jos ei sitä ennen mitään tapahdu:) houkuttais jo nyt ottaa yhteyttä vaikka fbssä mut ei vielä taida rohkeus riitä :D noh, katsotaan nyt, eiköhän se tästä kohta ala selvitä missä mennään ;)

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita, mutta mieti kaksi kertaa, haluaisitko itse saada samanlaista palautetta. Huomioithan myös sen, että kommentit näkyvät vasta hyväksynnän jälkeen.