14.1.2017

PALUU KARUUN JA SYNKKÄÄN ARKEEN

Hejsan! Tässä onkin vierähtänyt taas hetki viime postauksesta, ja tää onkin ensimmäinen postaus tänä vuonna itse asiassa. Ihan hyvin on vuosi lähtenyt käyntiin, vaikka viime viikko olikin kyllä ihan katastrofi. Asia liittyy meidän toiseen kissaan, mutta en aio puhua asiasta sen enempää täällä. Vaikka kyse onkin "vaan" eläimestä, haluan pitää sellaiset asiat poissa blogista, koska kyseisiä asioita en halua kaikkien tietävän. Eihän eläimet ymmärrä näitä asioita, mutta silti mun mielestä niilläkin on oikeus yksityisyyteen. 


Tosiaan meillä koulut alkoi jo 2.tammikuuta eli jo jokin tovi sitten. En suorastaan ole nauttinut hetkeäkään, mutta ihmeen hyvin olen saanut arkirytmeistä kiinni. Ei sillä, etteikö kouluaamuina ketuttaisi nousta sängystä seitsemältä tai puoli yhdeksältä, tai etteikö ota yhtään päähän kun ollaan puolessa välissä pitkän matematiikan kurssia etkä ymmärrä vieläkään oikein mitään. Ja sekin, kun menet aamulla kouluun pimeässä ja kun tulet koulusta kotiin vaille neljä, silloinkin on jo pimeää.. mutta kelatkaa ihmiset, ihan kohta on kevät!



Ehdin myös tässä välissä täyttää 17😉 ei ole ainakaan vielä tuntunut mitenkään erikoiselta, koska tää seitsemäntoista vuotta on aika turha ikä sinänsä, paitsi tietysti opintotukea on nyt mahdollista hakea kun lapsilisää ei enää tule. Mutta vuoden päästä kun mä täytän 18, niin ai että sillon on bileet! Sitten meitsi vetää semmoset perseet että... nimittäin mulla on synttärit perjantaina ensi vuonna😂 äiti ja äidin miesystävä käski mua jo tulla kuskiksi kun menevät viihteelle, mutta en suostunut :D mutta joo, ei vielä mietitä sitä, tässä on vielä melkein vuosi aikaa ennen sitä. Kaikkein parasta on elää hetkessä! 😏



Mitään normaalista poikkeavaa mulle ei kuulu, arki on lähtenyt rullaamaan ihan normaaliin tahtiin. Koulussa ei ole mitään kovin erikoista meneillään, paitsi jo tammikuun lopussa siellä taas odottelee mikäs muukaan kuin se ihana koeviikko. Ne on oikeasti tuskaa. Pitäisi myös ilmoittaa yhdelle opettajalle, että minä päivänä haluan tehdä psykologian kokeen uusinnan.. meillä piti olla yhteinen uusintapäivä minne olisi tullut muitakin, mutta koska osallistujia oli niin vähän, niin päivää ei sitten järjestetä ja ope kysyi vaan multa, että milloin haluan kyseisen kokeen uusia. Ja todellakin haluan, koska kyseessä on ainut psykologian pakollinen kurssi ja sain siitä numeroksi 6. Vain sen takia, että menin ihan jäihin koetilanteessa. Osasin asiat kyllä ennen koetta kohtuullisen hyvin (vaikka luinkin huonosti, koska se on mulla ollut aina vähän heikko kohta), mutta sitten kun pitikin kirjoittaa 2 kpl neljän sivun esseitä mielenterveyttä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä sun muista ihan heprealta tuntuvista jutuista, niin en saanut kyllä sinne ruutupaperille käytännössä yhtään mitään. 



Asia josta mun piti puhua joulukalenterin jälkeen, toisin sanoen mikä joulukuussa oli sen taustalla, että luukkuja ei välillä tullut, voin kertoa sen nyt. Mun viime- ja tämä kuukausi on ollut yhtä suorittamista. Oli koeviikko, alkoi uusi jakso. Aloitin opiskelemaan venäjää. Mulla menee nykyään kuvataiteen ja venäjän tunnit päällekkäin niin, että oon viikossa yhdellä kuvistunnilla kolmen sijaan. Oon todella paljon jäljessä muista, ja mulla on jäänyt osa töistä tekemättä. En saa tästä kuviskurssista arvosanaa, vaan teen puuttuvia töitä pitkin kevättä ja saan sitten numeron, kun työt on valmiit. Pitkän matikan kurssi on ollut painajaista; koeviikko on parin viikon päästä, enkä osaa vieläkään oikeastaan mitään. Äikässä on ollut aivan järkyttävän paljon tekemistä; kirjan lukeminen ja lainaaminen, prosessiaineen ideointi, aiheen valitseminen, haastattelukysymysten tekeminen, haastateltavan valitseminen, kaikenmaailman tekstien kirjoittaminen, kuva-analyysin teko... ja arvatkaa vaan, mitä kaikkea noista olen tehnyt. Biologian palautettavista tehtävistä oon hädin tuskin palauttanut yhden kappaleen tehtävät, ja ollaan nyt menossa kappaleessa 6. Yhteiskuntaopissa mulla on kanssa tekemättä lähes kaikki tehtävät, koska ei vaan jaksa enää. Mitä pianonsoittoon tulee, pitäisi treenata kappaletta eteenpäin, asteikkoja, kolmisointuja ja kadensseja... pliis, onko pakko? On.



Onneksi joululomalla kun pääsi pois kotiseuduilta, sai vähän ajatuksia pois kouluhommista ja loma teki kyllä tehtävänsä. Ja kun pääsin tosiaan joulujuhlassa ja koulun joulukirkossa esiintymään, oli kyllä ihan huippua ja nautin siitä. Varsinkin lauluesitykset. Laulettiin siis Last Christmas ja Suvi Teräsniskan Muista rakkaitani. Tällä kertaa oikeasti tunsin, että esiinnyin enkä vain laulanut yksin mikrofoniin koko lukion edessä. Nautin siitä oikeasti tosi paljon ja toivon, että se myös näkyi ja kuului. Olen myös pohtinut kovasti sitä, kun mietin jossain postauksessa, alkaisinko lisätä tänne blogiin myös lauluvideoita. En ole vielä ihan varma, toisaalta kyllä, mutta se riippuu myös teistä. Haluaisitteko te nähdä/kuulla lauluvideoita täällä? Tehän tätä kuitenkin luette/katsotte, joten haluaisitteko?


Tää postaus tais olla tässä. Laita kommenttia, mitä tykkäisit lauluvideoista! 

6 kommenttia:

  1. Kiva kuulla susta taas pitkästä aikaa! :) Ja lauluvideot olisi todella kiva, eli rohkeasti vaan kokeilemaan uutta juttua!

    toverit.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos posiitiivisesta kommentista! :)

      Poista
  2. Kiva kuulla sustakin täällä blogin puolella :) tsemppiä koulun ja kaiken muun kanssa!ja jep, ihanaa, että kevät on pian täällä :). Lauluvideoita olis tosi kiva kuulla ja nähdä! 😍

    VastaaPoista
  3. Kylläpä siellä teillä päin on paljon enemmän tekemistä lukiossa, vaikka samalla luokalla ollaankin :o Jos pysyn nyt vain ihan hiljaa tästä lukion rankkuudesta... Ja onnea syntymäpäiväsi johdosta, itse täytän 17 vasta marraskuun puolella :D
    http://mahdollisestiehka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, mä oon luullut että joka paikassa on tämmöinen "aikataulu" :D no tääkin riippuu varmaan aika pitkälti opettajasta, opetustyylistä ja lukiosta. Meilläkin on toki aineita joissa on iisimpää :) mutta kiitos!

      Poista

Kommentit ovat aina tervetulleita, mutta mieti kaksi kertaa, haluaisitko itse saada samanlaista palautetta. Huomioithan myös sen, että kommentit näkyvät vasta hyväksynnän jälkeen.